BigTexanin tuhti aamiainen ja matkaan. Riku tosin tyytyi pelkkiin hedelmiin. Vajaa kilo lihaa illalla on vajaa kilo lihaa. Joskus sitä itsekin ihmettelee mihin mahaan iso aamiainen menee. Aamulla on sanoja ilmassa jopa huikopalattomasta päivästä, mutta Santa Rosassa kukaan ei enää moisia muista.
Sää on taas ykköstä. Cadillac Ranchille saakka muutama pilvi taivaalla, mutta sitten kirkastuu ja kirkkaus riittää Santa Fe'n saakka.
Tucumcarissa löytyy blogien pelastus... muistikortin lukija. Rikun lukija hävisi ilmeisesti aikojen saattoon salaperäisellä tavalla. Tucumcarissa myös vähän ajokuvausta. Dodge jää hetkeksi Philipps66 asemalle ja Riku siirtyy Salen takapenkille kuvaamaan. Pari tuntia myöhemmin Sale ja Riku istuvat selät vastakkain kiitäessämme tietä 84 pohjoiseen... Las Vegasin kautta Santa Fe'n... yes yes, Las Vegas New Mexico ja Las Vegas Nevada kaksi selkeästi eri asiaa. Käy vaikka katsomassa jos epäilet.
Sale laulamassa aarioita vaimollensa 80 ml/h kiitävän moottoripyörän päällä? Alla Esko kiiitää samaa vauhtia lippa takana ja elämä edessä.
Santa Fe on kohdalla iltapäivän viimeisellä tunnilla ja Santa Fe'n epävakainen taivas päättää vähän avautua vasta saavuttuamme. Päivälliselle motoristihenkiseen Cowboys Girls ravintolaan. Paluumatkalla Ekku, Kari, Jokke, Mauri ja Esko katovat, mutta luotan siihen, että löytyvät aamulla hotellistamme kuten löytyvät.
Mitä muuta tosimies tarvii pick-upin takaseinälle kuin haulikon ja virvelin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti